추석 - Chuseok, Part 2 창경궁 & 덕수궁

Käytiin myös kahdessa muussa palatsissa: Changgyenggung Palace 창경궁, Deoksugung Palace 덕수궁.
Aurinko alkoi jo laskea kun oltiin kierretty eka palatsi ja löydetty syötävää.

창경궁

창경궁

창경궁

창경궁 - Joku turisti.

창경궁

창경궁 - löysin sisäisen hortonomini. Mutta nää pienet vaahterat on vaan tosi söpöjä!

창경궁 - lampi

창경궁 - lammen keskelle oli joskus nykyaikana rakennettu saari

창경궁 - Ollaanko nyt Euroopassa? Lätäkön toisella puolella oli kasvihuone.

창경궁 - sisäinen hortonomi iloitsi kasvihuoneen mini-kasveista ^^

창경궁 - mehikasveja ^^

창경궁 - söpö minimänty

창경궁 - kummituspuu

Kun ilta jo hämärtyi saavuttiin Deoksugung Palatsiin (덕수궁). Siellä mentiin ekana kattomaan sellaista korealaista perinteistä lauluesitystä. Olin ymmärtänyt, että siellä olis ennemminkin perinteisiä korealaisia instrumenttejä. Korealainen perinteinen laulaminen ei ehkä ole ihan mun juttu... mutta sinällään ihan mielenkiintoista.

Japani rakensi Deoksugungin aluelle omia moderneja rakennuksia silloin kuin se oli miehittänyt Korean 1910-1945. Japani oli aika ankara hallitsija ja kielsi korean kielen opetuksen ja käytön ja sen sijaan kouluissa opetettiin japania. 

덕수궁

덕수궁

덕수궁

덕수궁 - ja joku turisti

 

덕수궁 - Throne hall

추석 - Chuseok, Part 1 창덕궁 & 비원

Korealainen sadonkorjuujuhla, tunnetaan myös nimellä "Korean Thanksgiving".
Käytännössä Soul hiljenee useammaksi päiväksi kun suurin osa korealaisista suuntaa pois pääkaupungista omaan kotikaupunkiinsa tai sukulaistensa kotikaupunkiin. Tärkeintä on perheen ja sukulaisten kanssa vietetty  aika ja hyvä ruoka. Kuulostaa siis aikalailla meidän joululta.
Tänä vuonna Chuseok pyhät sijoittuivat la-su-ma välille, joten korealaiset saivat ekstra vapaan eli tiistain vapaaksi myös. Tämä tosin aiheutti pientä epätietoisuutta, kun kukaan ei ollut samaa mieltä siitä, mitkä on viralliset päivät: kaupat kertoivat olevansa kiinni Chuseokina, mutta osa oli kiinni la ja auki ti kun taas toiset auki la mutta kiinni ti. Tosin suurin osa pienistä 24/7 kaupoista oli jokatapauksessa auki.

Chuseok oli ihanan rauhallinen, kadut olivat tosiaankin hiljaisemmat, ilma oli kaunis ja lämmin ja tunnelma rauhallinen. Lisäksi oli ihastuttavaa nähdä enemmän lapsia.

Chuseokin aikana Soulin palatsit ovat auki ja niihin on vapaapääsy. Toisaalta palatsit ovat edullinen vierailukohde, sillä lippu 4 palatsiin ja yhteen pyhättöön maksaa normaalistikin 10 000 wonia eli alle 10 euroa.Gyeongbokgung Palace 경복궁, Changdeokgung Palace 창덕궁, Changgyenggung Palace 창경궁, Deoksugung Palace 덕수궁 and Jongmyo Royal Ancestral Shrine 종묘.

Sunnuntaina lähdimme siis parin kaverin kanssa kiertämään palatseja.
Ensimmäisenä suuntasimme 창덕궁 - Changdeokgung palatsiin. Se on näistä neljästä palatsista toiseksi suurin ja sen alueella sijaitsee 비원 eli Secret Garden, joka tunnetaan myös nimellä Rear Garden 후원.

창덕궁 - Kruununprinssin työhuone - kyllä tällaisessa rakennuksessa kelpais opiskella.

창덕궁- Kruununprinssin työhuone

창덕궁 - Kruununprinssin työhuoneen pihan rajaava rakennus

창덕궁 - Kyllä kelpaa siirtyä talosta toiseen ilman että jalat kastuu.

비원 - Secret Garden, lampi, jonka toisella puolella kirjasto ja kirjaston vasemmalla puolella kesäkirjasto, jossa kuivatettiin kirjoja kesällä kostean ilman takia. 

비원 - Secret Garden. Kirjaston toisella puolella, mäen alla, löytyi jälleen yksi opiskelupaikka.

비원 - Secret Garden. Lampi, joka on muodoltaan Korean niemimaa, tässä "etelästä" katsottuna. 

비원 - Secret Garden, ihanat pikkupaviljongit puiston perällä.

비원 - Secret Garden, pikkupaviljongit. Kiveen on veistetty U-ura, johon laitettiin viinikuppi lipumaan ja kunkun ja sen kavereiden piti keksiä runo ennen kuin viinikuppi ehtii uran loppuun ja tippuu seuraavaan vesialtaaseen.

비원 - Secret Garden. Tavallisen aatelisen talon mallinen rakennus. Jäi vähän epäselväksi, että asuiko kunkun mailla joku aatelinen vai mitä, mutta tällaisia oli siis muuallakin Koreassa.

비원 - Secret Garden. Seinät ja lattia paperista.

비원 - Secret Garden. Tällai hevosihmisenä aatelisen talon edustalla oli hevostallit heti sisäänkäynnin jälkeen. Etupihan ja seuraavan osan välissä on kyllä myös seinä. 

창덕궁 - 700 vuotias puuvanhus. Paran latva kärsi muutama vuosi sitten olleessa pahassa myrskyssä.

창덕궁 - Throne Hall 

창덕궁 - Random korealaiset tulivat ikuistetuiksi kauniissa perinteisissä puvuissaan Crown Hallin edustalla.

고연전

Omaa joukkuetta kannustetaan väsymättä taivaalta armottavasti porottavassa auringonpaisteessa. Hypitään, pompitaan, lauletaan, tanssitaan ja huudetaan koordinoidusti. Kaikki on pukeutuneet oman ylipistonsa väreihin.

Rugby ja jalkapallo stadiumi.

고연전 also known as Korea-Yonsei rival match. Eli urheilukisat Korea Universityn ja Yonsei Universityn välillä. Kisat on kaksipäiväiset ja lajeja on 5: Baseball, koripallo, jääkiekko, rugby ja jalkapallo. Perjantain oli 3 ekaa lajia ja lauantaina 2 jälkimmäistä.

Jos haluaa nähdä videoita ja muiden ottamia parempia kuvia, niin tässä on facebook sivut, jotka kannattaa katsoa!

Yonsein puoli on aika tyhjä... Baseball.

Saatiin Yonsei maitoa ja KU leivos.

Pääsin katsomaan baseballia, mutta korikseen ja lätkään olisi tarvinnut liput (joiden saamisesta ei tiedotettu mitenkään). Näin korista kuitenkin korishallin ulkopuolelle pystytetyltä screeniltä. Sielläkin tunnelma oli mahtava, koska korealaiset lauloivat heidän kannatuslaulua myös ilman musiikkia ja kannustuksen johtajia (cheerleadereita?). Mutta korealaiset cheerleaderit on kyllä ihan eri asia kuin amerikkalaiset tytöt pompomiensa kanssa.

Yksi kannustuksenjohtaja pienellä sivulavalla. Baseball.

Lippukannustajat lämmittelemässä ennen baseballin alkua.

Kun tulin pe kotiin katsoin vielä vikan erän lätkämatsista. KU oli 4-1 häviöllä erän alkaessa, mutta tekivät vielä 2 maalia. Lopussa ottivat maalivahdin pois, mutta ei auttanut, 4-3 tappio tuli.

Tunnelma oli mahtava ja kannustaminen oli hauskaa! KU voitti baseballin ja koripallon, Yonsei jääkiekon ja rugbyn. Jalkapallossa tuli tasapeli (mitään jatkoaikoja tai rankkareita ei tunneta), joten kokonaisuudessaankin tuli tasapeli.

Viimevuonna KU voitti kaikki ottelut, joten silloin tunnelma oli ollut vielä mahtavampi. Jalkapallo-ottelu oli tosi jännä, koska Yonsei saa maalin suht alussa, mutta KU tasoitti vielä (ehkä 15 min ennen peliajan loppua... vaikea sanoa, koska meidän paikat oli ainoan tulostaulun alla). Lauantaina näin siis rugbyn ja jalkapallon.

Pelien jälkeen me mentiin vielä kentän laidalle laulamaan ja tanssimaan kannustuslaulujen tahtiin. Sitten lähdettiin yhdessä kohti Anamia. Anamissa seurasi seuraava ohjelmanumero: train play. Train play tarkoittaa sitä, että muodostetaan jono niin, että meillä on käden toistemme harteilla. Sitten juostaan ympäri Anamin katuja, huudetaan 고대 (kuute tai kuutae tai kuudae, miten sen nyt järkevimmin suomalaistais.. Eli lyhennys KU:n nimestä koreaksi) ja lauletaan kannustuslauluja ja mennään ravintoloihin sisään. Entisen KU:laiset (eli suomeksi meidän alumni?) on ruokailemassa ravintoloissa ja korealaiset opiskelijat tervehtii niitä tietyllä lailla (huutavat kurkku suorana) ja sitten me myös yleensä laulettiin joku laulu (siis käden toisten olalla headbanging style). Sitten ne vanhemmat ihmiset tarjos meille ilmaista alkoholia ja ruokaa! Ihan mahtavaa tääkin! Käytiin ehkä 4-5 paikassa.

Siitä me jatkettiin vielä kampusalueelle KUBA:n bileisiin ja sitten kaiketi ihmiset meni vielä takas Anamin kaduille. Itse olin kuitenkin aivan liian poikki siihen (ja lievästi pahoinvoiva koska juokseminen, pomppiminen + ruoka + alkoholi nopeasti vedettynä ei ole kauhean toimiva yhdistelmä).

Aivan mahtava kokemus!

Ensimmäiset viikot

Ensimmäinen viikko luentoja on add/drop periodi, jolloin on mahdollista muuttaa elokuussa valitsemiaan kursseja. Pääseminen uudelle kurssille ei ole taattua edes vaihto-oppilaille, vaikka KU:ssa on kyllä erityislappusysteemi. Mikäli haluaakin eri kurssille tulisi menä haluamansa kurssin luennolle ensin valitsemiensa luentojen sijaan ja sitten pyytää professoria allekirjoittamaan lupalappu. Kursseilla on kuitenkin ilmeisesti kiintiöt, eivätkä professorit saa ottaa enempää kuin tietyn määrän vaihto-oppilaita suhteessa korealaisten määrään.

Matemaattis-luonnontieteissä tätä ongelmaa ei vaikuta olevan ja insinööripuolen vaihtareitakin on vähemmän kuin muiden joten tekniikanalan vaihtareilla tuskin tulee olemaan ongelmia.

Itselläni on neljä kurssia, joista yksi on koreankurssi ja kolme tietojenkäsittelykurssia. Kahdella kursseistani olen ainoa vaihto-opiskelija ja yhdellä meitä on yhteensä neljä ei-korealaista. Koreankurssilla ei luonnollisesti ole varsinaisia korealaisia (joku saattaa olla paluumuuttaja, mutta en tiedä sen tarkemmin).

Ekalla viikolla ensimmäiset tunnit ovat yleensä vain introtunteja, kaiketi jotta ihmiset saavat yleiskuvan kurssista ja voivat päättää, jatkavatko vai tiputtavatko kurssin. Toisaalta niillä edistyneemmilä kursseilla, joita olin valinnut, ensimmäinenkin tunti pidettiin kokonaisuudessaan. Jouduin pudottamaan yhden kurssin, mikä on toisaalta tosi sääli, koska se vaikutti todella mielenkiintoiselta (Information Security, todella hyvä proffa ja välitenttinä mm. CTF (capture the flag) tyylinen hakkerointikisa)). Mutta totesin, ettei aika riitä tekemään kaikkia kursseja kunnolla, jos otan senkin. Lisäksi tämä on viimeinen mahdollisuus oppia koreaa (koska Suomessa olen jo opiskellut kaikki HY:n koreankurssit) ja ehdottomasti paras mahdollisuus oppia koreaa, joten se mahdollisuus olisi hyvä hyödyntää. Lisäksi sen kerran kun olen täällä, en haluaisi käyttää kaikkea aikaa istumalla kirjastossa.

Human Computer Interaction (HCI)

Yksi kursseistani on HCI ja kurssilla teemme kolmen hengen ryhmissä projektin, jonka teema on IoT eli Internet of Things. Koska kurssi on HCI kurssi meidän tulee keskittyä tekemään erittäin hyvin toimiva käyttöliittymä.

Kurssiin liittyy myös SK Creative Challenge, eli projektimme (tai tuotteemme?) osallistuu kilpailuun. Kilpailuun osallistuu (ainakin) 4 eri korealaista huippuyliopistoa: Korea University, Soul National University, Yonsei University ja KAIST.

Ensimmäinen kosketus SKCC:n oli ekan viikon iltaluennot ke ja to klo 19-22 IoT aiheesta tuli kertomaan yliopiston ulkopuolinen henkilö. Varmasti mielenkiintoista, mutta täysin koreaksi. Ymmärsin ehkä 5% ekan illan sanoista. Eli en edes pointeista. Seuraavana päivänä oli enemmän kuvia :D eli hän kertoi erillaisista IoT innovaatioista. Lisäksi tokana päivänä pääsimme leikkimään Raspberry Pi -laittella. Siihen oli liitetty erilaisia sensoreita: valon tunnistus, lämpötila, kamera. Lisäksi siinä oli pumppusysteemi, tuuletin ja jokin muukin toiminto, mutta meiltä puuttui jokin piuha, niin meidän pikkuryhmä ei päässyt testailemaan niitä.

Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että tälle kurssille oli alunperin ilmoittautunut 4 vaihtaria ja tässä vaiheessa kaikki 3 muuta luovuttivat. Ekalla tunnilla oli valittu ryhmät projektia varten ja professori sanoi, että voisi sallia poikkeuksellisesti neljän hengen ryhmän jos me ulkkarit halutaan olla yhdessä. Jätkät sano haluavansa olla yhdessä, mut itse sanoin et voin mennä sekaryhmään. Jotenkin niistä tyypeistä näki, että ne saattaa tiputtaa sen kurssin. Ensin vähän pelkäsin, että ne korealaiset, jotka päätyy samaan ryhmään mun kanssa ajattelis, että ”hitto, jouduttiin ton ulkkarin kanssa”, mutta he olikin tosi positiivisella mielellä, niin olin iloisesti yllättynyt. Ryhmästäni toinen osa ihan hyvää englantia, toinen ei paljoakaan (mutta luulen, että hän ymmärtää enemmän kuin osaa käyttää. Varmaan sama kun mun koreanosaaminen, mutta toisinpäin), joten hän sanoi haluavansa oppia englantia. Vastaanotto olikin siis positiivisempi kuin olin odottanut.

Edit: Ekalla viikolla, kurssilla, jonka myöhemmin pudotin, joitain korealaisia istu mun edessä. Ne vilkas taakse ja sanoi jotain tyyliin: "Ei hitto, ulkkareita, mä niin inhoon (tätä/niitä)". Viesti oli about sama, kielen takia tosiaan vähän eri tavalla muotoiltu. Kiitti, ymmärrän kyllä koreaa ton verran...

Meillä oli eilen toinen ryhmätapaaminen, klo 20.30. Tehtiin töitä 21.45 asti. Olin aamulla mennyt klo 9.00 luennolle. Pitkiä päiviä... toki mulla oli päivällä noin 5 tunnin tauko (jonka käytin kyllä opiskeluun) toisin kuin mun ryhmäläisillä. Joten en voi valittaa, että mulla olisi rankkaa. Verrattuna Suomeen kaikki rakennukset oli vielä auki; opiskelin 1,5h kirjaston edustalla ja sitten menin käymään kirjastossa vielä ennen tapaamista. Lisäksi tapaaminen oli yhdessä opiskelurakennuksessa (missä suurin osa käpistelykursseista pidetään), jonka aulassa on pieniä ryhmätyötiloja. Sekin oli siis vielä auki noinkin myöhään. En edes tiedä milloin eri rakennukset menevät kiinni. Täällä on toki 24/7 opiskelutiloja paljon tarjolla. Niihin pääsy tosin taitaa vaatia elektronisen opiskelijakortin, jota meillä ei tosiaan vielä ole.

HCI kurssin kanssa kävimme myös retkeilemässä (camping) leirintäalueella keskellä Korean vuoristoa. SK sponsoroi viikonloppua. Opiskelijoita kaikista 4 yllä mainitusta yliopistosta tuli paikalle ja meidät oli arvottu ryhmiin. Ryhmissä tehtiin lauantain aikana lyhyt elokuva älypuhelimella ja elokuvan teema oli IoT ja UX (user experience). Majouduttiin telttoihin, joissa oli iso ulkoteltta, jonka takaosassa oli nukkumateltta. Koko asumisteltta oli pystytetty lautalavan päälle. Nukkumateltassa oli sähkö ja me nukuttiin makuupusseissa elektronisten lämpömattojen päällä. Yöllä olis kyllä muuten tullut kylmä. Viikonloppu oli tosi kiva, tosin suurinosa kaikesta oli koreaksi ja ryhmässä oli pari henkilöä, jotka eivät oikein puhuneet englantia, joten pääkieli oli korea. Mutta sanoin myös heille alkuun, etten oleta heidän puhuvan englantia, mutta toivoisin, että he puhuvat englantia. Mutta he olivat tosi mukavia ja enemmän siitä tuli vaan syyllinen olo kun en osannut auttaa paljoa (kun en aina tiennyt mitä tapahtuu ja en osannut auttaa kokkaamisessa juurikaan, koska en oikein tiennyt mitä tehdä ja miten korealaista ruokaa tehdään).

Meillä oli iso etuteltta, jonka sisällä oli erillinen nukkumatila ja etuteltta, jossa tehtiin ruokaa ja istuskeltiin.

Puput, jotka söi yöllä meidän persikat ㅠ.ㅠ

Vuoria <3 ja pensaslabyrintin sisäänkäy

Peltoja jossain päin Korea

Maaseutua

Takaisin kaupungissa

Leirikeskus suhteessa Souliin.

Oltiin siis aika keskellä Koreaa.

Koreantunnit

Ensimmäisellä viikolla ei ollut varsinaisia koreantunteja. Olin myöhässä ekalta tunnilta, mutta professori/opettaja oli vain käynyt läpi nimilistan (saavuin paikalle nimilistan lopun aikoihin) ja sitten hän sanoi haastattelevansa 10 ensimmäistä henkilöä ja sanoi, että lopuilla on haastattelu seuraavana päivänä. Haastattelu oli tosi yksinkertainen, ehkä 5-10 min juttu, aika perus itsensä esittely ja mitä toivoisi kurssilta ja sitten joku eri kysymys, jossa sai sitten selittää enemmän (mulla lempi kirja). Tai olettaisin, että hän kysyy eri asioita eri ihmisiltä. Haastattelun päätteeksi hän sanoi, että nähdään ensi viikolla, eli pääsin kurssille.

Luennot alkoivat vasta seuraavalla viikolla. Koreantunneilla on todella hyvin ja vaihtelevasti erilaisia tehtäviä. Valitettavasti huomaan myös kaikki ne aukot, joita osaamisessani on. Joudun käyttämään paljon sanakirjaa, koska en tiedä sanoja. Meillä myös kielioppiselitykset ovat olleet aika vajaavaisia, joten minulla on sellainen tunne, että täytyisi käydä koko kielioppi kunnolla läpi, jotta voisi varmistua osaavansa asiat. Kielioppi on ollut enemmän fiilispohjaista tähän mennessä. Mikä ei todellakaan ole mikään hyvä pohja kielen oppimisen kannalta!
Meillä on kaksi kirjaa, peruskirja (kappaleet, kielioppi, harjoitustehtäviä) ja työkirja. Viikonlopuksi saatiin tehtäväksi tehdä harjoituskirjan tehtävät kappaleen 1 osalta, mutta niitä ei tarvinnut palauttaa, sillä oikeat vastaukset löytyvät kirjan takaa.

Sairauspäiväkirjat osa 1

Tulihan sekin koettua näin heti alkuun, korealainen terveydenhuolto.

Pitkä tarina alkaa niin, että perjantaina herätessä oli pieni päänsärky, mutta ajattelin sen menevän itsestään ohi, niinkuin yleensä. Lähdin siis piknikille kavereiden kanssa ja päänsäryn jatkuessa ajattelin sen johtuvan nälästä ja janosta. Ruoka ja juoma ei kuitenkaan auttanut, kaverilta saamani lääkkeet eivät auttaneet. Jäimme myös sillan alle hetkeksi jumiin, kun rankkasadekuuro yllätti. Oltiin siis liikkeellä ja päänsärky vain yltyi.

Pikniksaari Yeouido tai Yeoui-saari ( 여의도) Han joessa (한강).

Yeouidolle pitää mennä vielä uudestaan, jotta siitä voi oikeasti nauttia ilman kamalaa hedaria.

Pikniksaari Yeouido tai Yeoui-saari ( 여의도) Han joessa (한강).

Päästiin vihdoin kadulle, josta löytyi apteekki. Mentiin sisään ja yritin korean ja englannin sekoituksella saada jotain päänsärkyyn. Parasetamolia ja ibuprofeiinia hän tarjosi. Yritin saada jotain vahvempaa, jolloin hän tarjosi kurkkukipuun lääkkeitä. Ostin sitten ne parasetamolit ja ibuprofeenit.

500 mg parasetamolia ja 200 mg ibuprofeenia per tabletti/kapseli.

Yöllä/illalla heräsin vähän väliä ja otan lisää lääkettä aina kun aika salli, mutta kipu oli silti jatkuvaa. Lääkkeet pitivät kivun siedettävissä rajoissa ja selvisin aamuun. Aamulla lähdin sairaalaan, Yonsein Severance Hospital oli lähin ja sinne siis suunnattiin.

Severance Hospital on kyllä aika huikea paikka. Tosi uuden ja kalliin näköinen. Suuntana oli siis International Medical Center, joka huolehtii meistä koreaa osaamattomista ulkkareista. Kaikki sujui tosi nopeasti ja kätevästi eikä itse tarvinnut hirveästi arvailla, että mitä tapahtuu. Henkilökunta puhui oikein hyvää englantia. Ensin International Centerin lääkärit tutki mut (oletettavasti opiskelija ensin ja sitten varsinainen lääkäri). He lähettivät mut neurologille, joka oli vähän vanhempi ja puhui siksi ehkä vähän epäselvempää englantia. Mutta hyvin hänkin kuitenkin. Neurologi määräsi tosiaan lääkkeitä:

Päänsärkyyn siis liittyi myös kova selkä-, niska- ja hartiakipu sekä pahoinvointi. Lääkkeet tosiaan maksettiin ensin International Centerissä ja noudettiin sitten hetken päästä sairaalan sisällä olleesta apteekista. Lääkkeet on tosiaan valmiiksi jaettu pusseihin ja mukaan sai englanninkielisen lyhennelmän tärkeimmistä kohdista lääkkeisiin liittyen. Muuta farmaseuttista neuvoa sitä ei sitten saanutkaan. Mielenkiintoisin lääke lienee pahoinvointiin tarkoitettu Motilitone, joka on korealainen herbal medicine. Muut olikin sitten myös Suomessa käytettäviä lääkeaineita.
Lounaan ja uuden tyynyn ostamisen jälkeen suuntasin takaisin Anamiin (안암), missä Korea University ja asuntola sijaitsee.
Nukuin pimeässä huoneessa lopun päivää aamuun asti (heräsin vain oksentamaan ja ottamaan lisää lääkettä). Sunnuntai meni lepäillessä ja maanantaina olin jo tarpeeksi hyvässä kunnossa menemään luennoille. Lääkäri ei vielä ristinyt päänsärkyäni miksikään, mutta vahvasti vaikuttaa pahalta migreeniltä. Oli ihan hirveä olo, mutta läääkärikäynnistä jäi tosi positiivinen kuva.